Trondheim

Lennot

Norjaan ja Trondheimiin on mahdollista päästä Ruotsin kautta bussilla/junalla/autolla kikkailemalla. Mikäli aika ja/tai hermot eivät kestä roadtrip-tyyppistä matkantekoa, niin vaihtoehtona on lentäminen. Tietääkseni Helsingistä ei Trondheimiin suoria lentoja tehdä, mutta välilaskulliset lennot ovat yleensä varsin nopeita. Yhden välilaskun lento on Trondheimissä nopeimmillaan reilusti alle neljässä tunnissa. Menopaluulennon hinnat pyörivät 300-400 euron paikkeilla.

Majoitus - halvat hotellit kiven alla

Norjassa ei juurikaan halpaa majoitusta tunneta. Kahden hengen hotellihuoneesta pitää olla valmis maksamaan vähintään n. 100€/yö. Hostellien määrä ei vakuuta ja hintakin on melko kova, tosin selvästi hotellivaihtoehtoa halvempi. Hostelliyön voi kuitata noin 30 eurolla (paikan päällä kyselemällä voi löytää hieman halvempiakin). Erähenkiset matkaajat pääsevät halvimmalla ottamalla mukaan teltan ja suuntaamalla leirintäalueelle (Norjan jokamiehenoikeudet mahdollistavat telttailun muutenkin kohtuullisen vapaasti). Myös loma-asunnot ja mökit voivat tulla kohtuullisen edullisiksi.

Bussi, julkisen liikenteen perusta

Trondheimin julkisen liikenteen selkäranka on bussiverkosto. Sen lisäksi on yhden linjan ratikka. Yksittäisliput ovat melko kalliita, joten kannattaa heti harkita päivälippua. Kaupungissa liikennöi myös yöbusseja, mutta niissä päivälippu ei kelpaa. Myös lähijunalla pääsee liikkumaan lähialueille, siihen täytyy hankkia lippu erikseen.

Nähtävyyksiä ja museoita historiasta kiinnostuneille

Trondheimillä on pitkä historia viikinkiajoista lähtien. Kaupungin virallinen perustamisvuosi on 997. Trondheim toimi pitkään Norjan pääkaupunkina. Sen alkuperäinen nimi oli Kaupangen, jonka jälkeen nimeksi tuli Nidaros, kunnes nimeksi vakiintui nykyinen Trondheim. Historia on jättänyt jälkeensä nähtävyyksiä, jotka kiinnostavat matkaajiakin. Tässä tärkeimpiä:

• Nidarosdomen, Nidaroksen tuomikirkko on vuoden 1300 tietämillä valmistunut komea kivikirkko, monien mielestä tämä on Norjan merkittävin kirkkorakennus, eikä syyttä
• Munkholmen, saari on suosittu turistikohde ja on toiminut historian saatossa niin teloituspaikkana, linnakkeena kuin natsien ilmatorjunta-asemanakin
• Gamle Bybro (tai Bybroa), vanha koristeellinen silta on alunperin rakennettu 1600-luvulla ja uudestaan 1800-luvulla
• Stiftsgården, vanha kuninkaallinen rakennus, jota pidetään mahdollisesti koko Pohjois.Euroopan suurimpana puurakennuksena
• Kristiansten festning, Kristianstenin linnoitus rakennettiin 1600-luvulla ja se on ollut useammankin kerran mukana "tositoimissa"

Tämän lisäksi historiasta kiinnostuneille on lukuisia museoita, kuten Trondheimin taidemuseo (Trondheim Kunstmuseum), luonnonhistorian ja arkeologian museo (Vitenskapsmuseet), sekä Norjan musiikki- ja soitinmuseo (Ringve Museum).

Muuhun kulttuurinnälkään on esimerkiksi teatteria, musiikkia, sekä tapahtumia, kuten jazz- ja blues-festivaalit.

Kalastus , retkeily, talviurheilu - aktiivilomailijan kohde

Vaikka historiallisia nähtävyykisä löytyy, niin ei Trondheimin anti pelkkää mennyttä aikaa ole. Toiminnalliselle lomailijalle Norja ja Trondheim on oivallinen valinta.

Monet kalamiehet suuntaavat Norjan vesille pyytämään erityisesti lohikaloja. Trondheim on suoraan sanottuna erinomainen kalastuskohde, siitä pitävät huolen joet Nidelva ja Gaula, hyviä kalavesiä kumpainenkin. Erityisesti Gaula tunnetaan Norjan parhaana lohijokena.

Talviurheilu on se asia, josta Norja tunnetaan ja sitä myös Trondheim tarjoaa. Sen lisäksi, että aivan kaupungin lähellä on mahdollisuus lasketteluun ja moniin muihin talvilajeihin (kaupunki on järjestänyt esim. hiihdon MM-kisat v. 1997), niin aivan kivenheiton päässä (alle 200 km) on Åre ja Oppdal. Åresta kertonee jotain se, että siellä järjestettiin alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2007. Myös Oppdal on vertaansa vailla, tällaisia laskettelumahdollisuuksia ei Suomessa yksinkertaisesti ole. Eikä pelkkään lasketteluun tarvitse tyytyä, kaikkea löytyy perinteisestä murtomaahiihdosta jääkiipeilyyn.

Trondheimissä ja sen ympäristössä on mahdollisuudet monipuoliseen toimintaan. Erämiehet voivat vaeltaa/retkeillä luonnossa, lähistöllä on monta hyvää vuorta valloitettavaksi, kolopallon ystäville löytyy golffia, jos tykkää dipata itseään vedessä, niin rantoja löytyy ja hevoshulluille on hyvät ratsastusmahdollisuudet. Vaihtoehtoja siis riittää.

Tuttua ruoka- ja bilekulttuuria

Norjan ruokakulttuuri on perinteikkäästi nojautunut kala- ja riistaruokiin, joten eksotiikkaa ei varsinaisesti ole luvassa, mutta suomalaiseen makuun uppoaaa aika takuuvarmasti. Ravintoloita kaupungissa on riittävästi. Kaupungista löytyy erilaisia vaihtoehtoja todellisesta huippuravintolasta halpisruokamestoihin. Kun tietää mihin menee syömään, saa mahan täyteen ihan kohtuuhinnalla. Mikäli mahdollista, kannattaa kysyä neuvoa paikallisilta.

Norja on kallis maa, joten erityisesti shoppaamaan sinne ei mennä. Mutta ostosmahdollisuuksia toki on. Hyvä katu ostosten tekemiseen on esim. Nordre gate.

Suomalainen sopeutuu paikalliseen yöelämään hetkessä. Meininki on hyvin pohjoismaalainen, eli riehakas, eikä kunnon kännäämistäkään katsota pahalla. Kuten meilläkin, myös Norjassa viina on kallista ja baarit menevät melko aikaisin kiinni, joten sekä "alotteluja", että "jatkoja" harrastetaan yleisesti. Kaupungin bile-elämä on varsin vilkasta ja baareja ja yökerhoja löytyy mukavasti.

Trondheim on historiaa ja toimintaa

Mitään kulttuurishokkeja ei ole tiedossa, vaan meininki on peruspohjoismaalainen. Paikalliset puhuvat erittäin hyvin englantia ja turvallisuus on huippuluokkaa.

Huono puoli on se, että hintataso on kieltämättä kallis. Mutta niinhän se on meillä Suomessakin ja budjettimatkaajan peruskikat toimivat Norjassakin, kohtuukustannuksin voi siis pärjätä, mikäli haluaa. Rahaa saa kyllä palamaankin, jos niin haluaa.

Trondheim on hieno kohde Norjassa. Se on lähellä luontoa. Kaupunki on elävä ja nuorekas (tähän vaikuttanee se, että Trondheim on myös tärkeä opiskelijakaupunki). Historiallisen antinsa lisäksi se on myös ensiluokkainen aktiivilomailukohde monipuolisine aktiviteetteineen ja mahtavine talviurheilumahdollisuuksineen.

Artikkelin pääkuva: Mattias Bergdal (CC BY-SA 2.0)